Rautialan historiaa

Rautiala ja Ilonen kuuluvat Vesilahden vanhimpiin asutusalueisiin. Esihistoriallisia löytöjä on sekä kivi- että rautakaudelta. Kiviesineet ovat peräisin Jaanun, Rassan ja Uotilan mailta. 1900-luvun alussa Rautialasta löytyi merovinkiaikaisia (550-800) hautoja, joista saatiin talteen mm. miekan säilä, keihäänkärki ja onsikirves. Vanhat tarinat kertovatkin, että Rautialassa on muinoin ollut sepän asumus pajoineen, ja siitä nimi Rautiala. Rautialan rakennuksien länsipuolella sijaitsee Vesilahden toistaiseksi ainoa kuppikivi. Jokioisten ja Hinsalan välisessä saaressa on useita suurikokoisia kiviröykkiöitä (Jaanun Harmaassa ja Haihulannokassa), joista osa voi ulkomuotonsa perusteella olla pronssikautisia hiidenkiukaita.

Hinsalalaisen perimätiedon mukaan Jaanun Harmaassa asui kristinuskon tulon aikoihin lappalaisia, joista on säilynyt useita kertomuksia. Harmaan edustalla olevaa Sakaselän lahtea on nimitetty Lapinlahdeksi. Setämieheksi kutsuttu mainio nuolella-ampuja taisteli pakanapäällikkö Kirmukarmun joukoissa novgorodilaisia vastaan. Lappalaiset jättivät jälkeensä alueelle aarni- tai aarrehautoja, jotka eivät luovuta kalleuksiaan ilman erikoisia tunnustekoja. Aarnihautoja kerrotaan olevan myös Jokioisten Sinisaaressa ja Rautialan Herrainhaassa, jossa juhannusöinä on nähty palavan vihreän aarnivalkean. Vanhat hinsalalaiset sanoivat tienneensä tunnustekojen yksityiskohtia. Hinsalalaiset olivat vuosisatoja vartioineet näitä hautakumpuja.

Vielä 1800-luvun puolivälissä Harmaassa oli myös Kärjen suvun pyhä, koskematon visakoivujen jättiläismetsä. 1984 yksi pienimmistä Harmaan haudoista kaivettiin ja tehtyjen löytöjen perusteella se ajoitettiin vuosille 400-600. Löytöinä oli mm. rautainen sirpin katkelma, pronssisoljen katkelma, rannerenkaan osa sekä rautaveitsi. Jokioisten Ristilahti on saanut siitä nimensä, että muuan munkki kastoi siellä kyläläisiä kristinuskoon. Munkkiniemen kalliolla hän siunasi kyläläisten viljat. Lahden perään oli pystytetty risti.

Jokioinen oli jo keskiajalla alueen suurin kylä (talot: Jaanu, Heikkilä, Rassa ja Sievari). Korpiniemessä oli kolme taloa (Uotila, Villi ja Vihastu), Ilosissa ja Rautialassa kummassakin vain yksi. Ilosissa kerrotaan 1500- luvulla olleen kaksi Heikki-nimistä isäntää; toinen iloinen ja toinen vihainen. Vihainen kuitenkin muutti takaisin kotitilalleen Korpiniemeen - Vihastulle. Kylään - Ilosiin - jäi vain iloinen Heikki. 1651 Ilosesta tuli sotilastila, vähän myöhemmin sotilastiloiksi määrättiin Korpiniemen Vihastu ja Uotila. Ilosissa toimi vuosisadan vaihteessa jonkin aikaa myös Sirénin meijeri, jonka rakennus on edelleen (1996) olemassa.

Rautialan suuren talon ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli Martti (1537). Pieni yksityiskohta kertonee talon varakkuudesta; 1882 työmies Juho Tupala löysi talon pihalta Juhana III:n aikuisen hopeaäyrin. Ratsutilaksi talo muuttui 1606. Jokioisten Jaanulla vuodesta 1701 lähtien sijainnut kappalaisen asunto siirrettiin huonojen kulkuyhteyksien vuoksi Rautialaan 1905.

Seöurakunta myi 1962 Rautialan Rautatieläisten Kristillisen yhdistyksen kesäkodiksi. Yhdistys on vuokrannut pellot ja tilan. Nykyisin Juhlatalo Rautialaa isännöi pitopalvelua tarjoava Tiina Kranssi Oy.

Jokioisten Jaanulla aloitti toimintansa hyvällä menestyksellä Ahlmanin koulu 1862, mutta se siirtyi Kirkonkylän Tapolaan 1867.

Tiedoja poimittu Vesilahden historiasta.