Rautatieläisten Kristillisen Yhdistyksen työ jatkuu

Tilaa kirja itsellesi

Rautatieläisten Kristillinen Yhdistys (RKY) sai alkunsa siitä uskonnollisesta ja sosiaalisesta heräämisestä, joka vaikutti 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Sieltä liike ja sen aateperintö levisi Englantiin ja muihin Euroopan maihin. Ohiossa, Yhdysvalloissa 1872 syntynyt Rautatielähetys laajeni halki Pohjois-Amerikan mantereen. V. 1880 aikana rautatieläisten kristillinen liike saavutti Englannin ja 1881 se tuli Ruotsiin ja 1889 Tanskaan.

Rautateiden konetirehtööri A.W. Tore´n innostui aatteesta, ryhtyen toimimaan Suomessa sen hyväksi. V. 1897 alkaen kristittyjen rautatieläisten piirissä, jo RKY: n alkuaikoina, toimi asemapäällikkö Frans Kasper Jauhiainen uranuurtajana. V. 1899 Helmikuun manifesti ajoi Suomen kansalaisia tiiviimmän yhteishengen aikaan saamiseen. Tällöin perustivat rautatieläiset mm. soittokuntia ja raittiusyhdistyksiä kautta maan. Rautatieläisten henkilökohtainen vastuu liikenteessä oli suuri ja raskas, kun kyseessä oli matkustajien turvallisuus ja kokonainen ihmishenki.

Siten koettiin rautateillä koko hengellisen työn siunauksellinen, voimistava ja yhdistävä merkitys. F.K.Jauhiaisen lisäksi RKY: n alkuaikojen jäseniä olivat asemapäällikkö Kasimir Tötterman, veturinkuljettajat Walter Högman (Ylänkö) ja T. Flaming. RKY:n johdossa olivat insinöörit Axel von Weissenberg, Vilho Heinonen sekä veturin kuljettaja Kalle Kauppinen, joka tunnettiin rohkeana ”Jumalan tulen kuljettajana”. Juuri RKY: n perustamisen aikoihin kasvoi maamme rataverkkokin ja junia kulki jo Kajaaniin, Nurmekseen ja pian Tornioon saakka. Valtion palkkaamina matkasivat erityiset rautatiesaarnaajat halki Suomen, järjestäen hengellisiä kokouksia ja kristillisiä tilaisuuksia asemilla ja pienilläkin liikennepaikoilla.   Siten sai Kristuksen antama lähetyskäsky toteutua, ja Jumalan sana kantaa hedelmää.

RKY: n ensimmäinen puheenjohtaja, koneinsinööri Axel von Weissenberg kertoikin, kuinka hengellinen ja sosiaalinen kohentuminen edistyivät Oulussa, minne rautatien konepajan esimieheksi tuli A. J. Almberg. Sieltä on kirjattu aikalaiskuvaus: ”Kun Oulun rata avattiin liikenteelle 1886, oli elämä radan päätepisteessä Oulussa mitä kurjinta, mutta apu tulisi pian.” Juuri radanrakennusten työmailla juopottelu ja sen seuraukset heikensivät työtehoa ja työrauhaa. Usein uskoon tullut rautatieläinen sai omalla esimerkillään työtoveritkin ryhdistäytymään.

RKY:n ensimmäinen matkasihteeri, veturinkuljettaja Kalle Kauppinen oli Oulusta ja hän matkasi paljon rataverkolla, satojen hartauskokousten puhujana, aina v. 1937 kuolemaansa saakka. Samoin noudatti kutsumustaan pappina, myöhemmin Ambomaan lähetyskentällä pastori Alpo Hukka, josta tuli Ambo-Kavangon kirkon ensimmäinen esimies, ja Suomen kirkon lähetysjohtaja. Koneinsinööri von Weissenberg oli puheenjohtajana suomenkielisessä kristillisessä yhdistyksessä, kun ruotsinkielistä ”Kristliga Förening för Järnvägsmän”- järjestöä V. 1911 johti A.W.Tore´n. Kun JKF suuntautui vapaakirkollisuuteen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön, tukeutui RKY Suomen kirkon seurakuntien kanssa yhteistyöhön. V. 1988 oli ruotsinkielinen JKF lakannut ja sulautunut RKY:n kanssa.   

Von Weissenbergin, 1911-1950,  jälkeen tuli RKY: n johtoon rovasti Hannes Kauppinen 1953 -1972. Kauppista seurasi RKY: n johdossa ensin rovasti Urho Siro (1972-1983) sekä rovasti Pentti Kortekangas (1983-1991), joka oli Kiteen kirkkoherra, ja johti Kansainvälisen Rautatielähetyksen Jyväskylän kokouksen 1989 järjestelyt Suomessa.  Seuraavaksi RKY:n johtoon tuli Erkki Sovijärvi  (1992-1998). Häntä seurannut rovasti Esa Lipasti teki 1999-2012 kovasti työtä kentällä, järjestäen Rautatieläisten kirkkopyhiä ympäri maata. Silloin RKY ja sen toiminta tehostui koko rataverkolla. Esa Lipastin jälkeen pastori Reino Tanjusen puheenjohtajakausi kesti 2013-2014. Tanjusen jätettyä eronpyynnön v. 2015 alussa, nousi RKY: n johtoon nykyinen puheenjohtaja, opettaja Arto Auranen. 

Auranen on rukouksen mies, ja rohkea evankeliumin julistaja. Nyt Suomi tarvitsee esirukousta, nykyisessä levottomassa ajassa, missä kaikki meitä ympäröivä todellisuus on muutoksen tilassa. Tässä riittääkin RKY:lle ja sen jäsenille haasteita ja tavoitteita. Siksi Auranen on aloittanut RailHope toiminnan, jossa jalkaudutaan rataverkon toimintakeskuksiin.

 Rautatieläisten Kristillisen Yhdistyksen  115 vuoden työstä on tulossa historiateos, joka julkistetaan v, 2016 tammikuulla. Kirjan työnimi on ”Jumalan tulen kantajat Suomen rautateillä”.   ”RKY: n tavoitteena on saada uusia jäseniä tehostetun viestinnän ja tiiviimmän kenttätyön avulla”, sanoo puheenjohtaja Arto Auranen.

                                                                                           Unto Martikainen